Tänään vietetään Camillan kanssa ystävyytemme vuosipäivää. Jo ensitapaamiselta olimme kylki kiinni kyljessä ja niin taipale on jatkunutkin. Onhan meillä ollut ylä - ja alamäkiä, että myös hermot olemme menettäneet kumpainenkin toisiemme kanssa, niinkuin läheisissä ihmissuhteissa yleensäkin. Parhaimmissa ystävyyssuhteissa aina koetellaan osapuolia, eihän siitä muuten pysty muodostumaan paras -luokkaan kuuluvaa suhdetta.
Oma päiväni alkoi järjestellen keittiötä ja sen järjestystä uusiksi(ja järjestäen sen takaisin alkuperäiseksi) sekä siivoillen. Varustauduin jo ennakkoon tulevaan yökyläilyyn. Kolmelta kävinkin hakemassa pupun kauppareissulle, ensin tietenkin onnistuimme kiertämään ovelasti ruuhkan ja hakemaan postista Nelly:ltä tulleet kenkäni. Yhdet olivat rakkautta ensisilmäyksellä, tai askelluksella.Kuten kunnon pupupäivään kuuluukin, teimme salaattia sekä dippejä. Camillalle katkarapusalaattia tuplajuustolla ja itselleni myöskin katkarapusalaattia mutta korvaten juustot kamalalla määrällä ananasta. Nomnomnom.. Laitoin meille picnikin valmiiksi olohuoneen lattialle ja linnottauduimme läppärit mukanamme tv:n ääreen.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että tästä lähtien pupupäivä pitää virallistaa sekä tehdä siitä kalenteriin punaisella merkittävä lomapäivä.
Ps. Tulkaa joku pelastamaan minut dippien ja kurkkujen äärestä, pian räjähdän oikeasti!
Pps. Kiitos Camipupu että tulit elämääni <3 Luv ya
